E.M. Pekkinen Oy

Vakavarainen perheyritys jo vuodesta 1960 lähtien

Yrityksemme on perheyritys, nykyisin toisessa polvessa.

Teollisuusneuvos Erkki M. Pekkinen (1923-2008)

d156-erkkipekkinen.jpg
Yrityksen perustaja teollisuusneuvos Erkki M. Pekkinen (1923-2008) syntyi 10.8.1923 Jaakkimassa Karjalassa. Maanviljelijäperheen vanhin poika olisi jatkanut tilanpitoa, jos sodat eivät olisi tulleet esteeksi. Hän valmistui Vaasan teollisuuskoulusta rakennusmestariksi 1947. Työuransa rakentajana hän aloitti Pellonraivauksessa, oli Holvi Oy:ssä ja Arvonen Oy:ssä työnjohtotehtävissä, siirtyi sitten 1956 Rakentajain Konevuokraamo Oy:hyn, jossa toimi työpäällikkönä. Omien sanojensa mukaan sysäys oman yrityksen perustamiseen on se tavanomaisin: esimiehen kanssa tuli erimielisyyksiä liikkeen johtamistavoista.

1960: Yritys perustetaan

Lokakuun 4. päivänä 1960 Erkki Pekkinen perusti oman yrityksensä: Kommandiittiyhtiö E.M. Pekkinen & Kumpp:t. Uuden maanrakennusliikkeen ensimmäinen työntekijä oli Tauno Kantanen, Erkin alainen ja kiistakumppani Rakentajain Konevuokraamossa. Tauno Kantanen aloitti koneenkuljettajana, opiskeli rakennusmestariksi, eläkkeelle hän jäi työpäällikön toimesta. Ensimmäinen kone oli Caterpillar 955 kauhatraktori, toimisto oli Erkin ja hänen vaimonsa Annaliisan omakotitalossa Mankkaalla.

Majava löytää paikkansa yritystunnuksena

Yrityksen logon valinta oli onnistunut, sympaattinen majava, joka on ollut mukana alusta lähtien. Se jää mieleen ja on herättänyt positiivista huomiota.

1979: Takaisin Espooseen

a3ac-cat.jpg
Toimistot ovat olleet alun Mankkaan omakotitalon jälkeen Helsingissä, ensin Urheilukadulla, sitten Topeliuksenkadulla, Espooseen muutettiin takaisin 1979. Tapiolan ydinkeskustassa oltiin vuoteen 1992 asti, silloin muutettiin Espoon Juvanmalmille samaan rakennukseen korjaamon ja varaston kanssa.

1992: Konttori ja toiminta keskittyy Espoon Juvanmalmille

Korjaamo oli aluksi Helsingin Kytösuontiellä, nykyisen Pikku Huopalahden alueella, sitten se oli pitkään Mankkaalla kivenmurskaamon yhteydessä. Juvanmalmille muutettiin vuonna 1992.

1960-luvun työmaita Espoossa

56d0-kaivuri-kuormuri-paalut.jpg
Alkuvuosien 1960-68 suuria työmaita olivat mm. Tapiolan Hakalehto, Suomen suurin "hartiapankki" Vuosaaressa sekä A. Puolimatka Oy:n Siltamäen paalutustyöt, jotka jatkuivat vuoteen 1980 saakka. Vuonna 1964 yrityksellä oli jo 10 raskasta maansiirtokonetta ja henkilökuntaakin jo 20. Tilgman-Suomenoja ja Sinebrychoff-Kivenlahden työt aloittivat suuret aluetyöt 1970. Tällöin koneita oli jo 17.

1973: Jorvin Sairaalan perustustyöt

5798-jorvinsairaala.jpg
Jorvin sairaalan perustustyöt vuonna 1973-74 oli yrityksen historian siihen asti ylivoimaisesti suurin työ. Laudoitusta oli 22 000 m², betonia 4 000 m³ ja massoja käsiteltiin 117 000 m³. Työtä valvoi 4 rakennusmestaria ja kokonaisvahvuus oli noin 50 henkilöä.

1977: Raskaita maansiirtoautoja Pekkisen kalustoon

Vuonna 1977 hankittiin ensimmäiset omat raskaat maansiirtoautot. Tällöin oli Helsingin metron rakentaminen kiivaimmillaan ja meidän osallamme oli Puotilan metroaseman ja ramppien rakentaminen. Myöhemmin olemme rakentaneet metroa Länsimäen metrosiltatyömaalla vuonna 1987 sekä Vanhanlinnantien betonitunnelin vuonna 1994-95.

1980-luku; vaativia perustustöitä Etelä-Suomessa

A. Ahlström Oy:n Hyvinkään lasivillatehtaan suuret paalutustyöt, jossa oli 4 konetta samaan aikaan, tehtiin vuonna 1980. KOP-Kampin vaativat tuentatyöt tehtiin vuonna 1982 Helsingin linja-autoaseman kupeessa. Neste Oy:n Sköldvikin alueella on tehty paljon töitä vuodesta 1987 tähän päivään asti.

1980-90 -luvun vaihde: maakaasutyöt alkavat

9edf-maakaasu2.jpg
Vuonna 1988-90 tehtiin Neste Oy:lle ensimmäinen suuri maakaasulinjatyö; Espoon kautta Kirkkonummelle vievä linja. Maakaasutöitä on tehty siitä lähtien, nykyisin tilaajana on Gasum Oy. Putkea on vedetty jo 500 km, viimeisin laaja urakka oli Mäntsälä-Siuntio maakaasulinjan osa 1, Hirvihaara-Selki. Tässä työssä valmistui 43 km linjaa.

1990-luku: Tapiolan vanhan keskustan rakentaminen

Vuonna 1990 tehtiin Keravalle Sinebrychoffin tuotantolaitoksen aluetyö, jossa käsiteltiin 13 ha:n alue. Tapiolan keskustaa on rakennettu useaan otteeseen, mm. Tapiolan vanha ostoskeskus, Heikintori, Sokos ja Suomen Sokerin toimitalo seisovat E.M. Pekkinen Oy:n tekemän tukevan perustuksen päällä.

1990-2000: Kaupunkiratahanke

6a62-linnunlaulun-silta.jpg
Helsinki-Huopalahti-Leppävaaran kaupunkiratahankkeessa olimme mukana noin kymmenessä urakassa vuosina 1999-2001. Teimme molempia päitä: Linnunlaulun leikkauksen ja Vahtitien siirron Helsingissä, laiturit ja katokset sekä terminaalipohjan kansia ja siltoja Leppävaarassa ja pari urakkaa siinä välilläkin.

Pekkinen tekee tarkkuustyötä tapeetilla, näin on otsikoitu meistä kertova luku Kaupunkirata 2002 -kirjassa.

2006-2009: töitä VR:lle ja YIT:lle; kauppakeskus Sello

Ilmalan ratapihan alueella meillä oli vuosina 2007-2009 useita merkittäviä urakoita Ratahallintokeskukselle, VR:lle sekä YIT:lle.

Työt Leppävaarassa jatkuvat edelleen. Vuonna 2003 alkanut ja vuoden 2004 syksyyn kestäneessä urakassa puretun Maximarketin paikalle rakennettiin Sello II -kauppakeskus, kiiretahtinen ja hankala urakka. Vuonna 2006 jatkoimme töitä Leppävaarassa Panorama Tower ja Selloparkin urakoilla. Vuonna 2008 teimme Panorama Towerin maanrakennustyöt sekä Sellon 3. vaiheen pohjarakennusurakan.
Olemme olleet mukana myös jalkapallokentän rakentamisessa ja vuonna 2013 rakennamme Espoon kaupungille lähiliikuntapaikan sekä vuonna 2013-2014 tehdään Gallerian vieressä Läkkitorin ja Leppävaaranraitin peruskorjaus.

Kun jatkaa matkaa junalla pari asemaväliä eteenpäin, tulemme toiselle työmaallemme. Espoon keskuksessa oli käynnissä vuoteen 2006 asti Espoonportin rakentaminen. Kirkkokadun jatkeeksi rakennettiin Espoonportti, joka menee radan ali ja yhtyy Siltakatuun. Urakkaan kuului mm. siirrettävän ratasillan rakentaminen. Nyt olemme edenneet jo Kauklahteen, jossa oli vastaavanlainen urakka, Vantinportin ja liittyvien katujen rakentaminen, tässäkin urakassa on rakennettu siirrettävä ratasilta.

Stockmannin laajennus ja muutostyöt Tapiolassa ja Helsingissä

77f3-tapiolan-stockmann.jpg
Tapiolan Stockmannin laajennus oli vaikea urakka vuosina 1997-1998. Helsingin tavaratalon suureen laajennukseen osallistuimme monella urakalla. Rakensimme mm toimivan tavaratalon sisälle hissikuiluja. Stockmannin Mannerheimintien pysäköintilaitoksen ajoyhteysurakka oli iso ja vaativa työ Helsingin ydinkeskustassa vuosina 2006-2008. 5162-erkki-kalevankadulla.jpg

2010- Espoon Suurpelto

Espoon kaupunki rakentaa kumppaneidensa kanssa Suurpellon uutta kaupunginosaa, sen rakentamisessa olemme jo olleet mukana. Olemme rakentaneet mm Suurpellon puistokadun, Lukutorin ja Henttaan puistokadun. Tähän urakkaan kuului myös puiston rakentaminen istutuksineen. Viimeisin suuri urakka oli Kehä II Suurpellon ja Kokinkylän eritasoliittymien rakentaminen. Tämä urakka on arvoltaan yrityksemme suurin tähän mnnessä. Samalle alueelle teimme Opinmäen koulun pohjatyöt sekä useita asuinrakennusten pohjatöitä.

Helsinki laajenee vanhoille satama-alueille

Myös Helsingin uusien alueiden rakentamisessa olemme mukana. Kalasatamassa urakoimme esirakentamisurakan 1, sekä Jätkäsaaren tulevalle asuinalueelle Saukonpaaden syvätiivistystyön. Vuonna 2013 saamme valmiiksi Helsingin kaupungin Sörnäistenniemen urakan ro 4.

2010- Työyhteenliittymä Kehärata

1192-keharatatyl-14.jpg
Vuoden 2010 alusta olimme mukana Työyhteenliitymä Kehäradassa. Kumppaneidemme kanssa urakoimme Liikennevirastolle ja Vantaan kaupungille Kehärata-projektin suuren tunneliurakan eli Viinikkalan rautatietunnelin ja läntisen suuaukon. Työt jatkuivat vuoteen 2013 saakka.


Sitoutunut ja osaava henkilöstö

Yrityksen koko historian leimaa antavana piirteenä on ollut se, että työntekijät ovat sitoutuneet yhtiöön. Työsuhteet ovat olleet pitkiä. Olemme aina tukeutuneet omiin koneisiin, niihin on alusta lähtien satsattu ja niitä on uudistettu jatkuvasti. Työt ovat muuttuneet koko ajan vaativammiksi, mutta sitä on myös määrätietoisesti haluttu.

Yritysjohto ja omistus

Yhtiön johdossa on vuosien kuluessa ollut melko vähän kiertoa. Erkki Pekkinen oli johdossa toimitusjohtajana vuoteen 1987, jolloin Olli Laine tuli ruoriin. Vuonna 1993 toimitusjohtajana aloitti Tahvo Pekkinen.

Yrityksen omistus on vakaalla pohjalla, E.M. Pekkinen Oy:n omistavat sisarukset Matti Pekkinen, Anu Lehmuskallio ja Tahvo Pekkinen. Kaikki omistajat ovat työskennelleet yhtiössä ja seuraavakin polvi on jo edustettuna, joten meitä voi todella nimittää perheyhtiöksi.
6ab6-tahvomattianu.jpg